Mallorca 2-9.10.2019

La Seu

La Seun katedraali on 121 metriä pitkä ja 55 m leveä. Keskilaivan korkeus on 44 metriä (Espanjan korkein), goottilaiset pylväät 30 metriä korkeat, kivikaton pinta-ala on 4000 m² ja koko katedraalin pinta-ala 7000 m². Valo tulvii sisään ikkunoiden lasimaalausten läpi. Pääkuorin yllä on halkaisijaltaan yli 12-metrinen ruusuikkuna, yksi maailman suurimmista, lempinimeltään ”goottilainen silmä”. Siinä erottuu mm. Daavidintähti. Katedraalin ylläpitokustannukset olivat aikanaan niin korkeat, että niiden kattamiseksi jouduttiin jopa turvautumaan juutalaisten taloudelliseen apuun. Ikkuna on tehty yli 1200 värillisestä lasipalasta, jotka on jouduttu vaihtamaan useaan kertaan, viimeksi Espanjan sisällissodassa aiheutettujen vahinkojen korjaamiseksi. Katalonialainen arkkitehti Antoni Gaudi teki piispan toimeksiannosta katedraaliin kumouksellisia muutoksia vuosina 1904-1914 mm. avaamalla esiin ikkunoita, jotka olivat siihen asti olleet peitossa, ja varustamalla keskilaivan pylväät kruunua muistuttavan kynttelikön mallisilla takorautaisilla sähkövalaisimilla. Lisäksi Gaudi siirsi kuorituolit keskilaivan keskeltä, jotta alttari avautui näkyviin ja entisti 1300-luvulla valmistuneen goottilaisen alttaritaulun, joka nykyisin riippuu eteläisessä sivulaivassa Portal del Miradorin sisäpuolella.

Gaudin kiistellyin lisäys oli baldakiini, alttarikatos, joka on muodoltaan kahdeksankulmainen. Sen on tulkittu esittävän Jeesuksen orjantappurakruunua. Siinä on koristeena viiniköynnöksen lehtiä ja viljantähkiä, yksiselitteisiä ehtoollisviinin ja leivän symboleita. Köysien ja pylpyröiden varassa katosta riippuvassa kynttelikössä on 35 messinkilamppua, jotka valaisevat alttaria. Alttarin takana on 1300-luvulla tehty piispanistuin. Messussa, johon osallistuimme, käytettiin etupäässä vasemmalla olevaa lukupulpettia. Saarna tapahtui oikealla puolella edessä seisten kiipeämättä kumpaankaan saarnatuoliin, joita on sekä oikealla että vasemmalla.

Sivukappelit

Katedraalin sivuseinillä on 20 sivukappelia, jotka kaupungin aateliset aikoinaan hankkivat suurta maksua vastaan osoittamaan hurskauttaan. Aateliset saivat maksaa myös runsaasti, että saivat tuoda vaakunansa Jumalan huoneeseen. Vaakunakilvet sijaitsevat holvien päätekivissä. Pääalttarin itäpuolella olevassa Pyhän kolminaisuuden kappelissa sijaitsevat Jaakko II:n ja Jaakko III:n haudat.

Pääkuorin eteläpuolella on Pyhän Pietarin (Sant Pere) kappeli (kuva yllä). Kappelista käytetään myös nimitystä pyhän sakramentin kappeli (Capella del Santissim).Barcelonan taidekoulun käyneen Miquel Barcelón ensimmäinen toimeksianto oli pääalttarin oikealla puolella sijaitsevan, 1300-luvulla rakennetun kappelin uudistaminen. Hän aloitti peittämällä koko kappelin toisella terrakottakerroksella, joka valmistettiin Italian keramiikkapajoissa ja jonka koristeluaiheena oli vertaus leivistä ja kaloista. Barceló suunnitteli myös alttarin, kynttelikön ja ristiinnaulittua Kristusta esittävän veistoksen. Kappeli avattiin yleisölle vuoden 2007 alussa.

Katedraalin museo

Jumalanpalveluksia lukuun ottamatta kirkkoon pääsee sisään vaan pääsymaksullisen museon kautta. Vermellsin sakaristossa on 1500-luvulla valmistettu monstranssi (Kristuksen konsekroidun ruumiin, ehtoollisleivän säilytysastia). Se on koristettu hopealla ja jalokivillä.

Seuraava huone on goottilainen kapitulisali (kuva alla), jonka keskellä on piispa Gil Sánches Muñozin (1360-1447) hauta. Hän oli Mallorcan piispa, joka nousi nimellä Klemens VIII vastapaaviksi katolisen kirkon suuren skisman aikaan. Oikealla seinällä on Pyhää Sebastiania, Palman suojeluspyhimystä esittävä alttaritaulu.  Museon kolmas huone on barokkityylinen kapitulisali, soikea kappeli, jossa on loistelias kupolikatto. Salissa on norsunluusta veistettyjä krusifiksejä, hopeisia (250 kg painoisia) kynttelikköjä ja Pyhän ristin pyhäinjäännös (keskellä kuvaa) 1500-luvulta.

Museon kolmas huone on barokkityylinen kapitulisali (kuva alla), soikea kappeli, jossa on loistelias kupolikatto. Salissa on norsunluusta veistettyjä krusifiksejä, hopeisia (250 kg painoisia) kynttelikköjä ja Pyhän ristin pyhäinjäännös (keskellä kuvaa) 1500-luvulta.

Etusivu     Seuraava